Tästä tämä uusi blogini alkaa. Tästä ei pitäisi tulla päiväkirjamaista. Toivottavasti ei. Tästä tulee hengellinen blogi. Ei uskonnollinen, ei kristillinen, ei saarnaava, ei julistava eikä hurmoksellinen. Pyrin pohtimaan hengellisyyttäni ja kaikkea siihen liittyvää syvällisesti.

Kaiken alku ja juuri on se kun etsin elämässäni vastausta kysymykseen Miksi? Se vei minut kristillisiin kokouksiin, joissa en vastausta saanut. Itseasiassa kaikki vain tuntui kertakaikkiaan niin väärältä. Sitten eräänä päivänä kävelin uskonnolliseen kauppaan ja sieltä käsiini tarttui kirja nimeltä: Keskusteluja Jumalan kanssa. Sen luin ahmien ja koin uskomattoman herätyksen. Sain vastauksia, selviä vastauksia kysymyksiini, sain lukea sellaista minkä olin jo tiennyt, mutta en tiennyt, että joku muukin voi ajatella niin. Luin jotain mitä tiesin jo sen vuoksi, että se tieto on minulla ollut jo tänne syntyessäni mutta kaikki opittu on peittänyt sen alleen. Löysin itseni uudelleen ja olen etsinyt lisää tietoa, lisää tietoa siitä mikä olen, kuka olen, miksi olen täällä, miksi elämässäni on ollut kärsimystä ja miksi ylipäätänsä me olemme täällä ja mikä kaiken tarkoitus on. Näihin kysymyksiin olen saanut paljon vastauksia, niin selviä vastauksia, että minulle ne riittävät. Jollekin toiselle ne eivät kelpaisi, minulle kelpaavat.

Olen vain hävennyt henkisyyttäni ja nyt kun alan uskaltaa olla juuri se henkinen olento jollainen haluan olla olen päättänyt laittaa tämän blogin, jonka tarkoitus on olla sen henkisen minän paikka pohtia, kirjoittaa ja analysoida kaikkea mitä mieleen tulee.

Lainaus kirjasta Keskusteluja Jumalan kanssa ( Lyhennän tuon kirjainyhdistelmään KWC = Konversation With God) 1:

"Kaikella elämällä on vain yksi tarkoitus, ja se on todellisen olemuksen kokeminen. Kaikki mitä sanot, ajattelet tai teet liittyy siihen. Sielullasi ei ole muuta tehtävää, eikä se haluakaan tehdä muuta. Tämän tarkoitusperän ihmeellisyys on siinä, ettei sillä ole loppua. Loppu on rajoitus, eikä Jumalan tarkoitusperillä ole rajoja. Jos se hetki koittaa, että koet todellisen olemuksesi sen kaikessa suuruudessa, alat heti kuvitella vielä suuremman todellisen olemuksen kokemisen. Mitä enemmän olet, sitä enemmän sinusta voi tulla, ja mitä enemmän sinusta voi tulla, sitä enemmän voit olla. Syvin salaisuus on, että elämä ei ole etsimisprosessi vaan luomisprosessi. Et läydä itseäsi vaan luot itsesi uudelleen. Älä siksi yritä päästä selville kuka olet vaan kuka haluat olla."

Löysin kerran netistä keskustelusivut joissa juteltiin juuri tästä kirjasarjasta, mutta toiminta oli niin helsinkipainotteista, että tunsin itseni ulkopuoliseksi. Kun en ole löytänyt uusia sivuja, joskaan en enää ole kovin ahkerasti etsinyt, niin päätin käydä keskustelua itseni kanssa, ja jos jota kuta kiinnostaa, voi tulla mukaan keskusteluun. Jos muita ei löydy, olen itsekseni.

Kesä on viileä, mutta television mukaan normaalilämpöinen tähän vuodenaikaan. Joten ei ainakaan täällä ole nyt näkyvissä maapallon lämpeneminen. Muualta euroopasta ei kuulu yhtä hyvää. Helle tappaa. Ja tulvat tuhoaa. Se on sitä katastrofien alkua. Eikös se raamattukin tai joku ennustanut että ennen maailmanloppua paljon tapahtuu kamalia luonnonkatastrofeja. Ehkä joku on oikeasti osannut ennustaa tämänkin. Tiedä häntä.

Nyt menen kahville ja lähden katsomaan iki-ihanaa romanttista telenovellaa nimeltä Anastasia. Ai kun olen rakastunut siihen pukuromantiikkaan. Ja niihin komeisiin miehiin....